29. lokakuuta 2017

Syksyn kuulumisia



Tämä syksy on kiitänyt hirmuisella tahdilla eteenpäin. Vanhat rakennukset täyttävät elämääni, mutta vahän toisessa muodossa, kuin rakennusvuosina. Oma projekti on ollut monta kuukautta aikalailla seisahduksissa, mutta olen saanut olla monen muun vanhan talon kunnostusprojektin lähtölaskennassa mukana. On ollut ilo huomata, miten suurella sydämmellä vanhoja rakennuksia pelastetaan. Minulla on tuntuma, että suunta on vahvasti sellainen, että vanha rakennus halutaan oppia tuntemaan ja korjaamaan hellävaraisesti ja kunnioittaen. Postauksen kuvissa on pieniä pilkahduksia asiakaskohteista, joissa olemme olemme olleet tavalla tai toisella mukana.




Blogi on ollut vähän hiljainen. Päivät menevät nopeasti töiden parissa ja illat perheen kanssa. Toivottavasti taas jossakin vaiheessa on aikaa sabluunamaalauksille ja muulle mukavalle omassa kodissa. Blogienkin lukeminen on jäänyt vähemmälle, mutta mukava silti huomata, että täällä on vierailtu hiljaisuudesta huolimatta.




Instagram on tuntunut tähän tilanteeseen paremmin sopivammalta tavalta, nopeuden ja helppouden vuoksi, päivittää kuulumisia. Italianpunaisen parituvan elämänmenoa voi seurata instagramissa täältä.





Avasin myös hiljattain yrityksellemme instagram-tilin, johon pyrin laittamaan kuvamateriaalia aika ajoin työkohteista ja facebookissa myös kerron hieman tarkemmin kohteista. Rakennussuunnittelu Widgrenin Instagram-tilin löydät tästä. Ja facebook-sivuille pääsee tästä. Kotisivuillemme on myös avautunut töitämme linkki.





Yksi asia, jonka tarkistan aina ensimmäisten joukossa vanhoissa taloissa, on tulisijat. Jostakin syystä juuri vanhat uunit vetoavat minuun voimakkaasti. Asiakaskohteissa on tullut vastaan monen moisia ihania uuneja.








Työni on pitkälti suunnittelua tietokoneella, mutta käynnit kohteissa tuovat siihen sopivasti vaihtelua ja mukavia kohtaamisia sekä mielenkiintoisia keskusteluja rakentajien kanssa. Välillä ryömitään alapohjissa ja toisinaan mietitään pikkutarkasti talon julkisivuvärityksiä.







Parhaillaan minulla on työnalla myös mielenkiintoinen uudiskohde, josta olen suunnitellut kertovani myöhemmin vähän lisää täällä blogissa.




Jollakin tavalla tuntuu, että tämä asuminen vanhassa talossa yhdistettynä työhöni, on hyvin kokonaisvaltainen elämäntapa. Se tuntuu juurikin oikealta, hyvältä ja innostavalta!




23. lokakuuta 2017

Pohjalaistalon sadat vuodet -seminaari Seinäjoella



Tulipa mieleeni vinkata täälläkin, jos joku vielä innostuisi viime metreillä.. Nimittäin Seinäjoella järjestetään marraskuussa mielenkiintoinen kaksipäiväinen seminaari perinnerakentamisesta ja rakennuskulttuurista kiinnostuneille! Ilmoittautumisaikaa vielä hetki jäljellä. Ohjelmaan voi tutustua täällä.


Kuva Nurmon museosta, pienoismalli pohjalaistalon pihapiiristä.




4. lokakuuta 2017

Ennen on kehdattu..



..ei voi muuta ajatella, kun poistaa tylsiä tasaisia maalikerroksia 1800-luvulta peräisin olevasta sängystä ja alta paljastuu tällainen revontulinäytös. ;)




Nyt on vain hirmuinen pähkäily päällä, että miten nämä revontulet saataisiin säilytettyä ja paikoin ehostettua niin ettei ylikorjaa. Kirurgin veitselle on vielä töitä, että saa rapsittua loputkin maalit pienistä koloista.









20. syyskuuta 2017

Syksy



Eilen oli kyllä niin kylmä pohjoistuuli, kurjetkin tekivät lähtöä. Syksy tuntui vahvasti. Laitoimme toisen kerran tälle syksyä oikein leivinuuniin tulet. Töiden jälkeen piti pitkä tovi vain fiilistellä tuvassa tulen ritinää kuunnellen ja kynttilöitä poltellen. Käännän tämän syksyn kylmyyden ja ankeuden aina positiiviseksi niin, että annan itselleni luvan kyhjöttää oman kodin lämmössä ja tunnelmoida antaumuksella kynttilöiden valossa. Meillä on aina poltettu kynttilöitä paljon, joten lapset on niihin vauvasta lähtien tottuneet ja antavat niiden olla rauhassa. En ole koskaan joutunut vahtimaan kynttilöitä sen enempää. Tietenkin olemme aina itse siinä tilassa, missä kynttilät palavat.

Tähän nurkkaan tulee korkoossänky, kunhan se saadaan kunnostettua. Eilen saatiin vähän jo toista sängynpäätyä puhdistettua ja päädyssäkin oli ootraukset! Ilmeisesti sängyn päädyssä ei ole ollut lautaskaappia, joka usein sitä vasten on laitettu, koska päätykin on koristeltu. Odotan kyllä mielenkiinnolla, millainen kokonaisuus sängystä vielä tulee, kun maalit saadaan poistettua.








Tunnelmallista syksyä jokaiseen tupaan!

-Elina-





19. syyskuuta 2017

Syksyn kunnostusprojekti -korkoossänky!



Tuntuu, että on ollut täältä blogimaailmasta pitkähkö tauko. Ei vain ehdi kaikkialle. Välillä kaipaan sitä aikaa, kun vielä rakensimme ja oli mukava seurata mielenkiintoisia talonrakennus- ja remppablogeja ja odottaa uusia päivityksiä. Blogien kautta sai silloin valtavasti ideoita ja tietoa rakentamiseen sekä vertaistukea suuren projektin keskellä elämiseen. Mutta ajallansa talot ja remontitkin valmistuu ja blogit luonnollisesti hiljenee. Näin on omankin blogini käynyt, rakennusrintamalla tahti on hiljentynyt ja muut asiat täyttävät elämää. Hyvä tietenkin, ettei elämä ole ikuista rakentamistakaan.

Mutta nyt meille on löytynyt korkoossänky! Kiitos blogiini eksyneen lukijan, joka otti sähköpostilla yhteyttä ja tarjosi mahdollisuutta ostaa 1800-luvulta peräisin olevan korkoossängyn. Pohjalaisesta kaksikerroksisesta sängystä kuulee käytettävän monenlaisia nimityksiä, kuten ylisänky, korkoossänky, sänkyrati, perisänky jne. Onkohan nämä sitten alueellisesti muodostuneita nimityksiä kerrossängylle, mene ja tiedä, mutta minä olen tottunut kutsumaan tätä kaksikerroksista sänkyä korkoossängyksi. :)




Tämä sänky täytti kaikki kriteerit, jotka olin sille asettanut, joten kaupat syntyivät. Halusin tällaisen vanhemman mallin, jossa päädyt on umpipuuta ja kattoon asti korkeat. Sänky onkin niin korkea, että mahtuu nipin napin tupaamme ja niin leveä, että kaksi lasta nukkuisi siinä vaikka rinnatusten. Kiitos vielä mukavalle ja ystävälliselle myyjälle kaupoista!

Nyt on tiedossa jälleen useiden maalikerrosten rapsuttelua ja varmasti myös pintakäsittelyäkin. Kun ryhtyy puhdistaan huonekalua maalikerrosten alta, on aina oma jännityksensä, minkälainen alkuperäinen pinta alta paljastuu ja onko se mahdollista säilyttää. Meidän korkoossängyn laidoista paljastui ootraus, joka on tehty aika karkealla kädellä. Mutta minusta se on hieno juuri noin, ootraus vain kaipaa paikoin kunnostamista.  Mukavaa kaivaa pitkästä aikaa myös bigmenttipurkit esille ja päästä sekoittelemaan maaleja!

Näköjään tämä kalustus hiljalleen tästä täydentyy, kun jaksaa vain odottaa oikean huonekalun vastaan tulemista. Eiköhän tämä sänky joskus nähdä myös kokonaisenakin täällä blogissa ! Kovin helpolla tämä ei päästä sillä jonkin verran täytyy tehdä myös puukorjauksia. Ei mitään isompaa, mutta kuitenkin.




1. syyskuuta 2017

Täydennystä lastenhuoneisiin



Esikoistytär ja vanhin pojista muutti kesän alussa vähän keskeneräisiin huoneisiin yläkertaan. Nyt on onneksi saatu viimeisetkin patterit ja pistorasiat paikoilleen. Toisessa huoneessa on kyllä edelleen vähän maalattavaa seinän alaosassa, mutta muuten on valmista.

Valokatkasijoiksi laitettiin musta Renova, joka sopii hyvin yhteen tapettien kanssa. Valaisimien kanssa on jatkettu Ikea-linjaa. Mustakantaiset lamput tuntuvat sopivan ihan hyvin huoneisiin, joissa on muutenkin mustia yksityiskohtia. Vielä pitäisi löytää mattoja ja koulupöytiä. Pitkään etsiskelin vanhoja kaappeja lastenhuoneisiin, mutta sopivan kokoisia ja kuntoisia ei tuntunut löytyvän ja lopulta sekä lapset että äiti kyllästyi lattialla lojuviin lelukoreihin. Lelukaapeiksi ostettiin lopulta uudet kaapit.

Unisiepparit tuntuvat nyt tärkeiltä tytölle, niitä on ripustettu pienempään ikkunaan. :)







Tämä kaappi kätkee sisäänsä barbie -talon.




Tässä huoneessa pitäisi seinien alaosa vielä kertaalleen maalata.








Jo helpotti alakerrassa, kun miljoona pikkulegoa muutti yläkertaan.




Vähän mattoja, verhoja ja huonekaluja vielä lastenhuoneisiin, niin eiköhän näistä ihan mukavan kotoisat pesät rakennu lapsille.


30. elokuuta 2017

Syksyisiä tunnelmia kylpyhuoneesta



Elokuun viimeisiä jo viedään. Mitäs tänne kuuluu? Koulun alkua, marjastusta, vilpolan rakennusta, pienellä viikonloppulomallakin kävin ensimmäistä kertaa yksin kuopuksen syntymän jälkeen. Tuntuu, ettei päivissä ole paljon hetkiä, jolloin ehtisi toimetonna olemaan. Välillä sellaisia kaipaisi, jospa syksyn pimenevät illat antaisivat välillä luvan vain olla. Mieli haluaisi tehdä myös enemmän talonkin kanssa, mutta arjen touhuilta ei tahdo ehtiä. Kerrottakoon myös, että ensi viikolla aloitan uusia opintoja muutamalla tunnilla viikossa, jännittää, miten tällainen senioriopiskelija sopeutuu koulunpenkille. :D

Jatkan tunnelmapostauksia meidän aamuaurinkoisesta  kylpyhuoneesta. Osa kuvista on uusia ja osa vanhoja. Halusimme tuoda kylpyhuoneen ja kodinhoitohuoneen mahdollisimman vähäeleisesti vanhaan taloon ja sen yksinkertaiseen paritupapohjaan. Kylpyhuoneessa ei ole mitään isompia keskeneräisiä sisustusjuttuja, oikeastaan tila on työtason käsittelyä ja yhtä kaapin salpaa vaille valmis. Peilin päällä oleva lamppu voisi myös olla vähän sirompi.






Pitkällä työtasolla on tilaa viikata pyykkejä, eikä niitä tarvitse kuskata pitkin taloa, suurimman osan kun saa nostaa suoraan kaappeihin. Näin pienten lasten kanssa olen tykännyt tästä kompaktista tilasta tosi paljon. Meillä tulee sauna ja toinen suihku piharakennukseen, jolloin peseytyminen siirtyy osittain sinne. Yläkertaan tulee myös pieni wc, mikä varmasti tuo käytännöllisyyttä lasten kasvaessa isommiksi.




Kylpyhuone, joka on samalla alakerran wc ja kodinhoitohuone, on toimivuutensa puolesta ylittänyt kaikki odotukset. Pitkä kapea tila jakautuu niin, että toisessa päässä on pienen seinämän takana suihku, keskitilassa on pyykkihuolto ja toisessa päässä wc. Kaikki tehokkaasti 10 neliön paketissa. Käytävälle mahtuu hyvin myös pyykkiteline. Suihkussa käydessä kosteus ja vesi jää perimmäiseen nurkkaan, eikä haittaa toisen päädyn wc -tilaa. Kylpyhuoneessa säilytetään lasten vaatteet, pyyhkeet ja lakanat. Pitkä korkea kaappi vetää uskomattoman määrän tavaraa sisäänsä, samoin 40 senttiä syvät yläkaapit.






Kylpyhuoneen parhaita puolia on iso ikkuna, josta on näkymä takametsään. Se tekee huoneesta kodikkaan ja valoisan.




Minusta kylpy- ja kodinhoitohuonetilojen suunnittelu vanhaan taloon on erityisen mukavaa puuhaa. Olen tämän kevään ja kesän aikana saanut suunnitella monta kylpyhuonetta juuri vanhoihin taloihin. Poikkeuksetta tilaa ei ole ollut kovin paljon käytössä, kylpyhuoneeseen on silti hiomalla saatu mahtumaan paljon erilaisia toimintoja kauniisti ja käytännöllisesti. Vanhojen talojen kylpyhuoneissa minua viehättää huonemaisuus ja kodikkuus. Ikkunat ovat isoja ja pienet luukut katonrajassa saa näiden kohdalla suosiolla unohtaa.